Mennyt kevät oli kiireinen niin valtakunnan politiikassa kuin kuntatasollakin. Näin kesälomakauden alkaessa on hyvä pysähtyä pohtimaan, mitä kaikkea alkuvuonna tapahtuikaan. Mitä jäi päällimmäiseksi mieleen esimerkiksi Oulun kaupungin päätöksistä?
Kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Raimo Järvenpää kertoo, että Oulussa on lähiaikoina keskitytty talouteen. ”Oulussa on jatkettu yrityksiä löytää yhteisiä keinoja talouden tasapainottamiseksi ja ennätyksellisen raskaan velkaantumisen hillitsemiseksi. Keinoja on löytynyt, mutta niiden vaikutukset tulevat näkyviin niin talouden kuin palvelujen muutoksina vasta lähivuosien aikana.”
Kaikki säästöratkaisut eivät kuitenkaan ole syntyneet yksimielisesti. ”Kouluverkkopäätös oli pettymys”, toteaa kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen Tuija Pohjola kevään kuntapolitiikan varmasti puhutuimmasta aiheesta Oulussa.
Kaupunginvaltuusto äänesti kouluverkkoratkaisusta kesäkuussa, ja tulos syntyi äänin 35–31. Äänestystuloksen myötä Oulunsalon ja Kiimingin lukiot jatkavat toimintaansa tulevinakin vuosina. Päätös johtaa todennäköisesti uusiin säästöesityksiin, joissa menoja kiristetään rakennusten sijaan varsinaisesta opetuksesta.
”Opetukseen tehdyt leikkaukset vaarantavat sivistyksellisen tasa-arvon. Tuntikehystä on pienennetty, ryhmäkokoja suurennettu ja samanaikaisesti koulunkäynninohjaajien ja iltapäiväkerhojen määrää on vähennetty. Tällä tiellä emme voi jatkaa. Esitetyillä kouluverkon muutoksilla olisimme tiivistäneet lukioverkkoa. Samalla olisimme turvanneet noin 2000 lisäoppilaan perusopetuksen tilat niin, että pienille oppilaille turvataan lähikoulu ja yläkoululaisille aluekoulu”, Pohjola sanoo.
Samoilla linjoilla on Oulun työväenyhdistyksen johtokunnan jäsen Tarja Närhi. ”Jos koululaiset joutuvat liikkumaan, parhaiten se onnistuu lukiolaisilta. Säästöt pitäisi ottaa muualta kuin opetuksesta”.
Mitä tapahtui valtakunnnan politiikassa?
Valtakunnan politiikassa yksi teema varasti kevätkaudella melkein kaiken huomion: kilpailukykysopimus. Oulun demareiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Pirjo Sirviö on pettynyt lopputulokseen. ”Yhdyn niihin kriitikoihin, jotka eivät näe sopimuksella muuta kuin psykologista merkitystä. Miten työajan jatkaminen 24 tunnilla tuo yhtään uutta työpaikkaa? Tai julkisen sektorin lomarahojen leikkaaminen 30 prosentilla?”, hän ihmettelee.
Raimo Järvenpää on helpottunut, ettei lopputuloksena ollut vielä kovempia toimia. ”Asia sai ratkaisun, jossa keinona oli neuvottelu- ja sopimusmenettely, ei poliittinen sanelu. Ratkaisussa oli keskeinen rooli ammattiyhdistysliikkeellä. Tulos on raskas pääosalle kansalaisia, mutta selvästi parempi kuin hallituksen alkuperäinen vaihtoehto.”
Millainen arvosana hallitukselle?
Oululaiset demariaktiivit eivät anna reilun vuoden toimineelle Sipilän hallitukselle kovin suurta arvosanaa. ”Olisikohan kuutonen liikaa. Kovin oikeistolaista politiikkaa hallitus on harrastanut. Taipaleensa alussa se ryhtyi intoa täynnä leikkauksiin, joita joutui useamman kerran peruuttamaan todettuaan itsekin niiden kohtuuttomuuden”, toteaa Oulun työväenyhdistyksen johtokunnan jäsen Martti Turkka.
Hallituksen toiminnan epävarmuus harmittaa muitakin. ”Arvosanani on poukkoileva kuusi. Tehdään päätös, kumotaan, tehdään uusi ja kumotaan sekin”, Pirjo Sirviö kuvailee.
”Arvosanani on viisi. Perusteluna poukkoilevat ja huonosti valmistellut työelämää koskevat muutosesitykset, kuten pakkolait” Tarja Närhi puolestaan arvioi.
Raimo Järvenpää muistuttaa, että hallitus ei ole onnistunut pitämään kiinni omasta ohjelmastaan. ”Kun arvioin tilannetta ongelmien suuruuden lähtökohdista, antaisin jopa tyydyttävän arvosanan. On muistettava, että hallituksen pohja ja ohjelma ovat tiukan oikeistolaisia, ja niistä se on joutunut ainakin osaksi luopumaan.”
Järvenpään mielestä hallitus ei ole uskaltanut tai halunnut kantaa vastuuta yksi. ”Vaikea tilanne on johtanut siihen, että sanelusta on monilta osin luovuttu ja samalla hallitus on taitavasti siirtänyt vastuuta ammattiyhdistysliikkeelle ja palkansaajille. Tyydyttävä arvosanani perustuu siihen, että pyrkimyksenä on kestävien keinojen etsiminen. Hallituksen tarjouksiin on laajasti yhdytty, vaikka kritiikille jää todella paljon tilaa.”
Tuija Pohjola ei anna Sipilän johtamalla joukolle erillistä arvosanaa, mutta hän pitää hallituksen tekemiä päätöksiä epätasa-arvoisina. ”Olen huolissani eriarvoistumisesta suomalaisten kesken. Kaikki eivät pysy samassa veneessä mukana. Vähävaraisten tilanne heikkenee, ja suurituloisille muutokset eivät merkitse mitään. Olemme ajautumassa yhteiskuntaan, jossa vain vahvat pärjäävät.”
Mitä kuuluu kuntapäättäjän kesään?
Poliittiset päättäjät tarvitsevat muiden kansalaisten tavoin leppoisia lepopäiviä pitkien kokouspäivien vastapainoksi ja voimien keräämiseksi. Mitä oululaiset demariaktiivit meinaavat tehdä kesällä?
”Aion lueskella, marjastaa, sienestää ja kalastella”, suunnittelee Martti Turkka. Tarja Närhi aikoo lähteä suuremmille vesille. ”Kesällä purjehdin mieheni kanssa Välimerellä omalla veneellä s/y Tallulla”, hän kertoo. ”Aion hoitaa retuperällä olevia ihmissuhteita, kyläillä, hoitaa miestäni ja nauttia lomasta”, Pirjo Sirviö sanoo.
Tuija Pohjolan kesä kuluu kuntoillen, matkustellen ja pojan lasten kanssa touhuten. Raimo Järvenpää toistaa turvallista kaavaa. ”Ei mitään uutta tällä rintamalla. Katselen Kaarinan (vaimon) hoitamia kukkia ja nautin kesästä. Toivottavasti se on viimevuotista kärrykeliä parempi.”
Teksti ja kuvat: Sanna Husa
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.