Paneeli nuorten hyvinvoinnista: Eriarvoisuus ja koulukiusaaminen isoja ongelmia

 

Oulun Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys ry järjesti marraskuun alussa paneelin, jonka teemana oli nuorten hyvinvointi. Panelisteina olivat Oulunseudun Nuorisoasuntoyhdistys ry:n toiminnanjohtaja Heli Lappeteläinen, Oulun kaupungin yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, lukiolainen Sara Holappa sekä Oulun työväenyhdistyksen puheenjohtaja Liisa Komminaho.

Paneeli nuorista_2.

Kuvassa panelistit Liisa Komminaho (vasemmalla), Heli Lappeteläinen, Sara Holappa ja Pasi Laukka.

 

 

 

 

 

 

 

Toistetaanko 90-luvun virheet?

Yhdeksänkymmentäluvun lamavuosina Suomessa tehtiin säästöpäätöksiä, jotka heikensivät erityisesti apua ja tukea tarvitsevien lasten ja nuorten asemaa. Vaikutusten sanotaan näkyvän vieläkin esimerkiksi mielenterveysongelmina. Suuri pelko on, että tällä hetkellä Suomessa ollaan toistamassa samoja virheitä. Mitä mieltä panelistit ovat, onko eriarvoisuuden kasvu nähtävissä nykynuorten elämässä?

”On karu fakta, että kuilu kasvaa koko ajan. Jos jotakin ei tehdä, me maksetaan myöhemmin kovia maksuja. 90-luvun tie ei ole ollenkaan turhaa pelottelua”, Pasi Laukka toteaa vakavana.

”Eriarvoisuus näkyy ja sen kasvaminenkin näkyy jonkin verran”, Liisa Komminaho sanoo. ”Tosi moni nuori elää näköalattomuuden ja toivottomuuden tilassa.”

Komminaho kokee vaikeasti ratkaistavana ongelmana esimerkiksi koulutustason periytymisen vanhemmilta seuraavalle sukupolvelle. ”Se on Suomessa edelleen ongelma. Koulutuksen periytymiseen vaikuttaa esimerkiksi se, onko vanhemmilla mahdollisuutta tukea nuorta ja minkälaiset asenteet heillä on opiskelua kohtaan. Ja tietenkin raha vaikuttaa. Etenkin nyt, kun pienestä opintotuesta leikataan, se on myös rahakysymys.”

Myös Heli Lappeteläinen näkee tilanteen haastavana. ”Meillä on 90-luvulta ylisukupolvisuutta, työttömyyttä joka periytyy jopa kolmatta sukupolvea. Nyt pitäisi erityisesti kiinnittää huomiota, että saataisiin pidettyä mukana ne nuoret, jotka ovat putoamassa kelkasta. Ja tietenkin nostettua jo pudonneet.”

Oulussa nuorten eriarvoisuutta kasvattaa osaltaan erittäin korkea nuorisotyöttömyysprosentti.

”Minulla on ihan henkilökohtaista kokemusta työttömyydestä ennen korkeakouluopintojani ja niiden välillä. Olen 29-vuotias ja pisin työsuhteeni tähän mennessä on ollut pikkuisen vajaa kuusi kuukautta. Moni samaa ikäluokkaa oleva kaveri on ollut pitkiäkin jaksoja työttömänä”, kirjastoalaa opiskeleva Komminaho harmittelee.

Miten kiusaamiseen puututaan?

Kouluympäristöllä on suuri merkitys nuorten hyvinvointiin ja itseluottamuksen kasvamiseen. Sara Holappa nostaa esille paljon puhutut ryhmäkoot. ”Vaikka ryhmäkoot kasvaakin, opettajilla pitää olla aikaa huomioida yksilöt. Niin varmistetaan, että oppilaat saavat onnistumisen kokemuksia kehumisen ja muun vastaavan huomion kautta.”

Paneelin yleisössä kiinnostusta herättää koulukiusaaminen. ”Miten siihen päästään ajoissa vaikuttamaan?”, kysyy kaupunginhallituksen jäsen Tuija Pohjola.

”Sovittelua pitää lisätä. Mutta ennen kaikkea kiusaamiseen johtavaan syyhyn pitää paneutua.  Mielestäni meillä on vanhemmuuden kanssa tekemistä. Kiusaaminen voi johtua kasvatuksellisista asioista”, Pasi Laukka vastaa. ”Usein kiusaaminen on hätähuuto. Kiusaajan taustat pitää tutkia tarkkaan”, hän jatkaa.

Liisa Komminaholla on konkreettisia parannusehdotuksia kiusatuksi joutuneiden lasten ja nuorten auttamiseksi. ”Kun kiusaaminen tulee ilmi, se on yleensä kestänyt jo pitkään. Siinä vaiheessa kiusatuksi tullut tarvitsisi apua tapahtuneiden asioiden käsittelyyn. Turvallista keskusteluapua. Tukea tarjoamalla voidaan vaikuttaa esimerkiksi siihen, miten kiusattu menee jatkossa sosiaalisiin tilanteisiin. Ettei hän mene uusiin tilanteisiin suoraan kiusatun roolissa, vaan uskaltaa olla kaikesta huolimatta oma itsensä.”

Myös Sara Holappa haluaa kouluihin jämäkämpää otetta ikäviä tilanteita hoidettaessa. ”Äärimmäisen tärkeä asia on, ettei kenenkään kokemusta kiusatuksi tulemisesta vähätellä. Ei siis ohiteta asiaa sellaisella pojat on poikia -puheella”, Holappa toteaa.

Yhä useampi koulu on mukana KiVa koulu -hankkeessa, jonka tarkoituksena on vähentää kiusaamista. Sara Holapan kokemusten mukaan hankkeessa mukana oleminen ei yksistään paranna koulujen ilmapiiriä. ”Hieno logo koulun verkkosivuilla ja toteamus kiusaamisen vastaisuudesta ei riitä mihinkään.”

Paneeli nuorista 3.11.

Nuorten hyvinvointi kiinnosti yleisöä.

Heli Lappeteläinen kohtaa kiusaamisen seuraksia työssään nuorisoasuntoliitossa. ”Teen töitä tuettavien nuorten kanssa, ja lähes poikkeuksetta heillä on kiusaamistausta. Kiusatuksi tullutta nuorta pitää vahvistaa, ja toisaalta myös kiusaajia pitää auttaa. Usein siellä taustalla on huono itsetunto”, Lappeteläinen sanoo.

Mikä on hyvin?

Lopuksi panelistit pääsevät kertomaan, mikä suomalaisilla ja oululaisilla nuorilla on nykypäivänä erityisen hyvin.

Pasi Laukan vastaus on ytimekäs. ”Turvallinen kasvuympäristö”, hän sanoo. Sara Holappa on samoilla linjoilla. ”Turvallisuus on kyllä sellainen asia. Ja synkistä tilastoista huolimatta ainakin minun lähipiirissäni nuorilla on vahva toivo tulevaisuudesta.”

”Minulla tulee mieleen sellainen Ouluun liittyvä sana kuin innovatiivisuus. Se on asia, joka vie meitä eteenpäin”, Heli Lappeteläinen sanoo.

Liisa Komminaho nostaa esille yhden Oulussa hyvin olevan asian, jota nuoret osaavat arvostaa. ”Kulttuuri. Oulussa on tosi paljon edullisia tai ilmaisia mahdollisuuksia päästä nauttimaan kulttuurista”.

 

Teksti ja kuvat: Sanna Husa

Comments are closed