Kirjoitus on julkaistu Sanomalehti Kalevassa 28.4.
Hallitus valmisteli viimeisen varsinaisen kehysriihensä juuri sopivasti vapun alla. Tälläkään kertaa se ei poikennut linjastaan heikentää systemaattisesti työlainsäädäntöä. Työttömyysturvan leikkausten, koeajan pidentämisen, lyhennetyn takaisinottovelvollisuuden ja pitkäaikaistyöttömien määräaikaisuuden perusteiden poiston lisäksi hallitus esittää lisää heikennyksiä.
Hallituksen heikennysesitysten kohteena näyttävät nyt olevan nuoret. Irtisanomisen helpottaminen alle 20 hengen yrityksissä ja määräaikaisen työsuhteen perusteista luopuminen alle 30-vuotiaiden työntekijöiden kohdalla kohdistuu suoraan nuoriin työelämään tuleviin ikäryhmiin.
Kaikilla näillä heikennystoimilla hallitus väittää vain madaltavansa työllistymisen kynnystä, mutta toistaiseksi ei ole näyttöä sille, että juuri nämä toimet olisivat syy työllisyyden paranemiseen. Keppipoliittikkaa parempi keino olisi tarjota nuorille koulutuspaikkoja ammattitaitonsa päivittämiseksi. Hallitus on kuitenkin leikannut kaikkien kouluasteiden rahoitusta siten, ettei esimerkiksi toisen asteen ammatilliseen aikuiskoulutukseen ole rahoitusta tarpeesta huolimatta.
Kun puhutaan pienyrittäjistä, jotka eivät uskalla ottaa ensimmäistä työntekijää velvoitteiden pelosta on hallitukselta erikoinen rajaus vetää irtisanomiskynnyksen alentamisen raja alle 20 hengen yrityksiin. Näin suuri yritys on jo vakiinnuttanut asemansa markkinoilla ja on myös todennäköisesti kokenut rekrytoija. Useimmat yrittäjät tietävät minkälaista työvoimaa ovat hakemassa ja tätä taustaa vasten on kummallista jos kuuden kuukauden koeaikana ei pysty arvioimaan työntekijän sopivuutta kyseiseen tehtävään. Pieniä, alle viiden henkilön yrityksiä olisi parempi kannustaa työllistämään pienentämällä yrityksen maksamia työn sivukuluja kuin tarjoamalla mahdollisuus vain helppoon irtisanomiseen.
Hallituksen esitys poistaa määräaikaisuuden perusteet alle 30-vuotiailta johtaa väistämättä silppu-ja pätkätyö työmarkkinoihin. Perusteeton työn määräaikaisuus johtaa myös käytännössä jatkuvaan koeaikaan alle 30-vuotiaiden osalta. Työnantajille syntyy houkutus palkata nuori aina määräajaksi työn luonteesta huolimatta.
Uudet esitykset työlainsäädännön heikentämisestä joutuvat myös outoon valoon jos niitä tarkastellaan perustuslain, yhdenvertaisuuslain, EU-lainsäädännön ja ILO:n säätelyn näkökulmasta. On hankala perustella työntekijöiden eriarvoista kohtelua sillä minkä kokoisessa yrityksessä he työskentelevät tai sillä minkä ikäisiä he ovat. Työlainsäädännössä kuten muussakin lainsäädännössä lähtökohtana on ihmisten yhdenvertainen kohtelu.
Hallituksen ministerit ovat puheissaan olleet huolissaan Suomen väestömäärän laskusta, mutta ovat samaan aikaan tehneet kaikkensa nuorten aseman heikentämiseen työmarkkinoilla. Usko tulevaisuuteen on koetuksella, luottamuspula yhteiskuntaa kohtaan turvaverkkojen rapautuessa ja oman tulevaisuuden epävarmuus eivät kannusta nuoria perustamaan perheitä ja tekemään lapsia.
Kirjoittaja on SAK:n alue- ja järjestöasiantuntija Oulusta
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.