Oulun kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden kaupunkistrategian vuosille 2026-2029 sekä useamman asemakaavan.
Kaupunginvaltuusto kokousti vajaat neljä tuntia maanantaina 30.3.2026. Suurin ja puhututtavin asia kokouksessa oli uusi kaupunkistrategia, jota on valmisteltu useampi kuukausi. SDP:n valtuustoryhmän kädenjälki näkyy myös vahvasti hyväksytyssä kaupunkistrategiassa.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, liikunnallinen elämän tapa ja yhteisöllisyys ovat tärkeitä nostoja strategiassa. Työllisyysasiat ovat olleet paljon esillä SDP:n valtuustoryhmässä ja ne näkyvät myös kaupunkistrategiassa. Kaupungin tulee huolehtia myös luonnon monimuotoisuudesta ja esimerkiksi kirjaus 3-30-300 periaatteen toteuttamisesta on erittäin tärkeä. Perussuomalaiset äänestytti 8 omaa esitystään häviten kaikki äänestykset selvin 62-5 lukemin.
Voit tutustua Oulun uuteen kaupunkistrategiaan tästä linkistä.
SDP:n ryhmä oli erittäin aktiivinen jälleen valtuustossa. Useiden hyvien puheenvuorojen lisäksi ryhmästä tuli 4 tärkeää valtuustoaloitetta.
Valtuustoryhmänä jätettiin kaksi aloitetta perusteettomien määräaikaisten työsuhteiden kieltämisestä sekä työllisyysohjelman laatimisesta.
Kaupunginvaltuutettu Miina-Anniina Heiskanen jätti valtuustoaloitteen ”Maksuttomat uintivuorot Oulun kaupungin uimahalleihin 68 vuotta täyttäneille”. Koko aloite löytyy etusivulta omasta jutusta.
Kaupunginvaltuutettu Maire Mäki jätti valtuustoaloitteen ”Naisterveys ja työterveyshuolto”. Koko aloite löytyy etusivulta omasta jutusta.
Kaupunginvaltuusto hyväksyi useita tärkeitä asemakaavoja
Kokouksessa hyväksyttiin yhteensä neljä asemakaavaa Maikkulaan, Keskustaan sekä kaksi Kaijonharjuun.
Maikkulaan hyväksyttiin asemakaavan muutosalue, joka sijaitsee Talonpojanpuistossa Maikkulan kaupunginosassa. Kaavamuutos on käynnistynyt Oulun kaupungin aloitteesta, ja suunnittelualue on kaupungin omistuksessa.
Kaavamuutoksen tavoitteena on osoittaa Maikkulantien varteen täydentävää asuinrakentamista Oulun maankäytön
toteuttamisohjelman mukaisesti.
Keskustaan hyväksyttiin asemakaavan muutos, jonka suunnittelualue käsittää I kaupunginosan korttelin nro 30 tontin nro 1 osoitteessa Uusikatu 20 sekä osan Uudenkadun katualueesta.
Asemakaavan muutoksella osoitetaan tontti asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL). Rakennusoikeus on 5100 kerrosalaneliömetriä.
Kaijonharjuun hyväksyttiin kaksi erillistä asemakaavaa ja tonttijakoa. Ensimmäisen asemakaavan muutos koskee Kaijonharjun kaupunginosan korttelia 20. Kaavamuutoksen taustalla on Lähimmäiskorttelin tontinluovutuskilpailu, jonka voittanut ehdotus on kaavatyön jatkokehittämisen pohjana.
Tavoitteena on alueen asemakaavan muuttaminen siten, että alueelle mahdollistetaan lähimmäiskorttelin, ts. erilaisten toimintojen ja asumisen sisältöjen hybridi-, palvelu- ja sukupolvikorttelin, rakentaminen. Aluetta kehitetään kaupunginhallituksen 26.8.2019 ohjeellisena asiakirjana hyväksymän Linnanmaa-Kaijonharjun kaavarungon pohjalta.
Toinen Kaijonharjun asemakaavan muutos koskee Kaijonharjun kaupunginosan Nyyrikinpuistoa (Tapionranta / Raimontie 2). Kaavoitustyö on käynnistetty yksityisen maanomistajan aloitteesta.
Tavoitteena on laatia alueelle yleiskaavan mukainen asemakaava. Aluetta kehitetään kaupunginhallituksen 26.8.2019 ohjeellisena asiakirjana hyväksymän Linnanmaa-Kaijonharjun kaavarungon pohjalta.
Asemakaavamuutos mahdollistaa alueen rakentumisen asuinkerrostalojen ja asuinpientalojen korttelialueeksi. Ranta-alue säilytetään lähivirkistysalueena, jolla on ympäristö- ja maisema arvoja, jotka tulee ottaa huomioon alueen tarkemmassa suunnittelussa, toteutuksessa ja hoitamisessa. Alueelle voidaan toteuttaa jatkosuunnittelussa veistospuisto, johon sijoitetaan Raimo Metsänheimon veistoksia.