Markku Kainulainen: Kaikki on pidettävä mukana

Teksti on julkaistu aiemmin Sanomalehti Kalevassa.

kainulainen6432ter_web

Sote-muutos lähestyy ja sitä valmistellaan, vaikka useimmat siihen liittyvät lait ovat säätämättä ja eduskunnan päätöstä ei vielä ole. Tiedottamista asian ympärillä riittää. Esillä ovat monet luvut ja tavoitteet. Uudenmaan osalta puhutaan merkittävästä menojen pudotuksesta ja sen vaikutuksista kuntien ja erityisesti asiakkaiden asemaan. Puhutaan, että tavoite on säästää 3 miljardia muutaman vuoden kuluessa ja esillä on ollut maan hallituksen tilaama arvio säästöistä. Sen perusteella ikäihmisten kotihoito on merkittävä säästöjen tuoja. Ikäihmiset asuvat selvityksen mukaan kaupungin keskustassa tai lähellä keskustaa pienissä asunnoissa ja nauttivat kotihoivasta.

Oulussa oli vuoden vaihteessa 31008 yli 65-vuotiasta kaupunkilaista, joka on 19,14 % 16 vuotta täyttäneistä kaupunkilaisista. Miten heistä vaikka 1/3 asutetaan keskustaan ja lähelle keskustaa ja miten hoidetaan uusien asukkaiden mahdollisuus päästä asumaan, niin että rahaa riittää muuhunkin kuin asumiseen.

Toinen soteen liittyvä hanke on hoivahoidon lopettaminen ja asukkaiden siirtyminen kotihoivan pariin. En ole löytänyt mistään tietoa, miten jo nyt heikkokuntoinen asukas siirtyy kotiin ja pystyy siellä asumaan. Hän ei pärjää kotisairaanhoidon muutaman 15 min ja 30 min käynnin avulla, kun mukana ovat ateriat, pukeutuminen, peseytyminen ja wc-asiat, nukkumaan käynti, lääkkeiden ottaminen jne. Monelle jo liikkuminen on hankalaa ja siihen lisänä eri toimet ja sairaudet. Pelkään, että sanonta, koti on paras paikka ikäihmiselle, ei ole totta, kun vaivat ylittävät henkisen ja fyysisen suorituskyvyn rajat. Vastausta ei tähän tilanteeseen ole saanut henkilöltä tai verkkosivun sotemainonnasta.

Nyt on tietoja ja lehtiartikkeleja, että kaikilla ikäihmisillä eivät rahat riitä lääkkeisiin tai lääkärissä käyntiin. Kun tähän lisätään palvelujen valinta, mahdollinen kilpailutus ja palvelujen etsiminen uusista paikoista, niin he tarvitsevat henkilökohtaista neuvontaa ja opastusta. Puheet, että verkosta löytyy tietoa, eivät auta, kun ei osaa tai ei ole pääsyä verkkosivuille. Kenen vastuulla on ikäihmisten opastus ja sen kustannusten maksaminen. Pienen eläkkeen saajilla ei siihen ole itse mahdollisuuksia. Tasavertainen kohtelu edellyttää, että heille on opastus ja neuvonta valmiina jo ennen soten lopullista voimaantuloa.

Soten käynnistymisen myötä hankkeiden toteuttamista ja toimintaa tulee arvioida myös sen kautta, että yhteiskunnan laatu ja merkitys nähdään siitä, miten huolehditaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevista kansalaisista.

 

Markku Kainulainen

Comments are closed