Tuija Pohjola: Sotessa huomio myös kuntouttavaan liikuntaan

Kirjoitus on julkaistu aiemmin Sanomalehti Kalevassa

pohjola7247ter_web

Mielenterveyden häiriöt on suuri ongelma. Noin viisi prosenttia väestöstä  sairastaa  masennusta,  ja uusista  työkyvyttömyyseläkkeistä 40 prosentissa on taustalla mielenterveysongelma. Noin puoli miljoonaa  suomalaista  käyttää  päihteitä riskirajat ylittäen.
Mielenterveys-  ja päihdepalvelulainsäädännön  kokonaisuudistus on valmisteilla. Lait on tarkoitus saada eduskuntaan syksyllä ja voimaan vuonna 2020. Lain tavoitteena on turvata palveluiden jatkuvuus. Asiakasta ei lähetetä pois palvelusta ennen kuin on täysi varmuus jatkoavusta.
Lakiin on tarkoitus kirjoittaa velvoittavasti  kokemusasiantuntijuus. Toivottavasti  valmistelussa  on  mukana myös liikunta-alan asiantuntijoita ja lakiluonnoksesta pyydetään lausunto valtion liikuntaneuvostolta. Uudistuksen jälkeen ei enää ole erillistä  leimaavaa  mielenterveyslainsäädäntöä,  vaan  pykälät  puretaan osaksi terveydenhuolto- ja osaksi sosiaalihuoltolakia.
Ministeri Saarikon (Kaleva 13.6.) mukaan tavoitteena on, että mielenterveys- ja päihdeongelmia sairastavat voivat kokea, että ne ovat sairauksia siinä missä muutkin.
Nyt  mielenterveyspalveluissa paino on usein erikoissairaanhoidossa. Se kertoo Saarikon mukaan siitä, että perusterveydenhuollossa ei ongelmia ole hoidettu ajoissa. Uudistuksella  halutaan  varmistaa  palveluihin  pääsy.  Palveluita viedään myös lähelle arkea kouluihin ja työpaikoille.
Liikunnalla on osoitettu olevan suuri  merkitys  mielenterveys-  ja päihdeasiakkaiden  kuntoutumisessa. Toivottavasti lakeihin sisällytetään  liikuntaresepti  ja  palveluseteli  kuntouttavaan  liikuntaan ja  elintapaohjaukseen.  Erityisesti perusterveydenhuollon  ja  työterveyshuollon, mutta myös erikoissairaanhoidon henkilökunta tulee motivoida  liikuntareseptin  käyttöönottoon.
Vammaispalvelulaki ei koske päihde-  ja  mielenterveysasiakkaita  ja he  jäävät  maksuttoman  henkilökohtaisen  avustajapalvelun  ulkopuolelle. Sosiaalihuoltolakia tulisi tarkentaa niin, että se velvoittaisi mielenterveys- ja päihdeasiakkaille oikeuden maksuttomaan avustajan palvelun.
Meillä on hyviä ja vaikuttavia kokemuksia Lintulammen asukasyhdistyksen ja Oulun kaupungin yhteisessä  työllisyyshankkeen  pilotissa,  jossa  sosiaalityöntekijän  ja Lintulammen  asukasyhdistyksen työntekijän yhteisellä kotikäynnillä  laaditaan  palvelusuunnitelma, johon sisällytetään myös henkilökohtaiset  avustamistunnit.  Tämä mahdollistaa  matalankynnyksen arjen tukemisen.
”Liikunnalla on osoitettu olevan suuri merkitys mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden kuntoutumisessa. Toivottavasti lakeihin sisällytetään liikuntaresepti ja palveluseteli kuntouttavaan liikuntaan ja elintapaohjaukseen.” Kotikäynnillä  kannustetaan  ja rinnalla kuljetaan myös harrastuksiin. Tämä henkilökohtainen tuki on asiakkaille maksuton. Tätä palvelua tarjottiin viime vuonna noin 5 000 tuntia ja palvelun piirissä oli 56 asiakasta.

 

Tulevassa sote-uudistuksessa  henkilökohtaiseen  budjettiin ja  asiakasseteliin  tulee  sisällyttää kuntouttava liikunta.
TUIJA POHJOLA
liikuntaneuvos
Lintulammen asukasyhdistyksen pj.
kaupunginhallituksen 2. vpj.
(sd.) Oulu

Comments are closed