Sdp:n valtuustoryhmä kirjoitti vastineensa Pekka Simosen mielipidekirjoitukseen aiempaan kirjoitukseen.
Oulun hyvinvointilautakunnan jäsen Pekka Simonen kirjoitti mielipiteen (Kaleva 22.9./Lukijalta), jossa hän posti hyvinvointipalvelujen alibudjetointia. Perustelut ovat hyvin asiallisia, mutta toivomme, että Simonen toimisi konsulttina myös omille kokoomuslaisille valtuutetuille.
Oulun kaupunginjohtajan esityksessä talousarvioksi vuodelle 2021 oli esitetty yhden prosenttiyksikön veronkorotus, jotta muun muassa hyvinvointipalvelujen jatkuvaa alibudjetointia olisi saatu kääntymään oikeampaan suuntaan. Veroista päätettäessä valtuusto äänesti asiasta ja kaupunginjohtajan esitys hävisi: Keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten enemmistöllä päätökseksi tuli 0,5 prosenttiyksikön korotus. SDP, vasemmistoliitto ja vihreät olivat kaupunginjohtajan esittämän yhden prosenttiyksikön korotuksen kannalla. Varavaltuutettuna myös Simonen näyttää olleen kokouksessa mukana.
Yhden prosenttiyksikön korotus olisi tuonut kaupungin kassaan 32 miljoonaa euroa. Kunnallisverojen osuus kasvaa tulojen lisääntyessä. 16 000 euron vuosituloilla korotus olisi nolla euroa, 3000 euroa kuukaudessa ansaitsevalle noin 20 euroa ja 6000 euroa kuukaudessa ansaitsevalle noin 50 euroalisää veroja kuukaudessa.
Jos olisi menty kaupunginjohtajan esityksen mukaisesti, ei nyt tarvitsisi Simosenkaan kipuilla hyvinvointipalvelujen rahoituksen riittämättömyyttä. Vastuullista taloudenhoitoa on myös se, että tosiasioiden edessä tunnustetaan eurojen riittämättömyys eikä pakoteta viranhaltijoita kattamaan alijäämää lainalla. Nyt ollaan tilanteessa, jossa nousee esille, että veroja olisi korotettava jälleen. Kuten Simonen totesi, suurimmat säästöpaineet kohdentuvat sinne, missä menoja on eniten. Hyvinvointipalvelujen menot 2020 olivat 709 miljoonaa euroa, kasvua edelliseen vuoteen oli 30,4 miljoonaa.
Simonen on oikeassa siinä, että kuntien sote-kustannukset siirtyvät vuoden 2023 alussa tilinpäätöslukujen mukaisesti hyvinvointialueelle. Totta on myös se, että puolet tulevan hyvinvointialueen rahoituksesta tulee kuntien toteutuneiden sote-kustannusten pohjalta ja toinen puoli valtiolta.
Yhdymme täysin Simosen toteamukseen siitä, että jokaisen kuntapäättäjän tulisi ottaa vakavasti nämä hyvinvointipalvelujen alibudjetoinnit. Tässä suhteessa toivomme Simosen ohjeistavan valtuustoryhmänsä valtuutettuja.
Pirjo Sirviö, puheenjohtaja, kaupunginvaltuuston SDP:n valtuustoryhmä, Oulu