Kaupunginvaltuutettu Tuija Pohjola jätti valtuustokyselyn Oulun kaupunginvaltuuston kokouksessa 29.3.2021.
Vuonna 1997 Suomessa syntyneiden lasten kohortista tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että lastensuojelun sijaishuoltoon sijoitetuista lapsista 63 %:lla on psykiatrinen tai neuropsykiatrinen diagnoosi, kun osuus ei-sijoitettujen kohdalla on 17 % . Aineistossa 6 %:lla sijoitettuina olleista lapsista oli neljä (4) tai useampi diagnoosi, kun ei-sijoitettujen lasten kohdalla näin monta diagnoosia oli vain 0,5 %:lla.
Lisäksi eräiden mielenterveydenhäiriöiden kohdalla yhteys sijoitettuna olemiseen oli erittäin vahva. Esimerkiksi yli 50 % käytöshäiriö- tai päihdehäiriödiagnoosin saaneista 40 % psykoosi- tai bipolaarisen diagnoosin saaneista ja 28 % ADHD -diagnoosin saaneista lapsista on ollut sijoitettuna.
Yhtenä tavoitteena tulee olla, että lastensuojelun ja lasten- ja nuorisopsykiatrian välisiä raja-aitoja madalletaan. Lisäksi lapsiasiavaltuutettu kiinnittää huomiota neuropsykologisesti oireilevien lasten tilanteeseen, jotka tällä hetkellä jäävät usein psykiatristen palveluiden sekä vammais- ja lastensuojelupalveluiden välimaastoon sekä vaille riittävää tukea koulunkäyntiinsä.
Kysyn
- Onko Oulun kaupungissa tutkimustietoa huostaanottoon ajautuneiden lasten ja nuorten syistä?
- Miten yhteistyö toteutuu terveydenhuollon (mt-palvelut) ja PPSHP:n kanssa?
- Miten toteutuu perustason psykiatrinen hoito? Huomioidaanko perheen kokonaistilanne ja tuentarve – mitä tukimuotoja on perheelle ja lapselle?
- kuinka usein diagnoosit jäävät tekemättä ja apua ei ole tarjolla ajoissa varhaiskasvatuksessa ja ala-ja yläkoulussa?
- mitkä ovat tunnistamisen keinot, miten palveluohjaus tapahtuu ja mitä palveluja on tarjolla ?
Oulussa 29.03.2021
Tuija Pohjola, kaupunginvaltuutettu, SDP