Olen 59 -vuotias kulttuurin ammattilainen, FM. Perheeseeni kuuluvat puoliso, kaksi aikuista lasta ja yksi lapsenlapsi, sydänkäpy Robin. Tuleva perhevapaauudistus, jo pitkään yhteiskuntapoliittisen keskustelun kohde, tulee pian lapsenlapsenikin perheen osalta ajankohtaiseksi ja asiana loistava.
Työurani on viimeiset vuodet koostuneet taidemuseotyöstä (intendentti), lisäksi olen työskennellyt mm. uskonnon ja historian opettajana lukiossa, opinto-ohjaajana, pääsihteerinä, arkeologina, tutkimusapulaisena, tutkijana työalueena Sodankylästä Ranskan Ardenneeseen. Kolumneja (mm. Sortteeri, Kaltio) ja yhdistystoimintaa jonkin verran.
Edustan kolmannen polven demariutta ja jo kotikasvatuksessa kasvanut aatteeseen. Aikaisempaa vaalikokemusta on kansanedustajaehdokkuus Lapin läänissä 2003 ja kunnallisvaalit Oulussa 2017.
Vaaliaiheinani ovat minua lähellä olevat asiat. Ammatin ja kulttuurikoti kasvatuksen kautta kulttuuri, mutta tärkeä aihe ja sitä myötäkin ikäihmisten hyvinvointi. Kohta kuusi vuotta isäni hoitokotielämää seuranneena olen huolestunut hoitajien vaihtuvuudesta. Hoidettavan on vaikea tottua vaihtuviin hoitajiin, luottamuksen kerääminen vie aikaa. Hyvän hoidon ja ravinnon lisäksi ikäihminen tarvitsee elämäänsä virikkeitä ja motivaatiota. Musiikki- ja taideterapiat hoitokodeissa ovat oivia keinoja virkistäytymiseen ja tärkeitä torjuessamme yksinäisyyttä ja masennusta. Myös yksin asuvat tarvitsevat virikkeellistä toimintaa ympärilleen.
Koronaepidemian jyllätessä kulttuuriala on aiheuttanut huolestuttavaa kärsimystä ja vienyt ahdinkoon varsinkin esiintyvää ja itsensä työllistävää alaa, vapailla markkinoilla tyskenteleviä freelancereita sekä tuonut mukanaan alalle työttömyyttä ja turvattomuutta tulevaisuuteen. Näköalaton kevät ja kesä on tulossa. Koronatukien jakoperusteet ovat aiheuttaneet osaltaan kysymyksiä ja närääkin. Kulttuurilaitokset puolestaan eivät saa työrauhaa sisällöntuottamiseen ja jatkuva remontti suunnitelmat esim. Ainolan museon suhteen pitkittyvät ja mutkistuvat.
Kulttuuripääkaupunkihanke on sinänsä jo kunnia Oululle olla mukana, iso joukko ammattilaisia ja kaupunkilaisia on tehnyt suotuisaa valmistelutyötä. Hankkeessa voi hyödyntää olemassa olevia rakennuksia ja asuntomessualueen varikkoalue vastaa Turun Logomoa. Aina ei ole tarpeen kunnostaa rakennusta liian valmiiksi. Toteutuessaan hanke tuo työtilaisuuksia ja pysyvää virettä, Oululle vetovoimaa ja eurooppalaista näkökulmaa.
Erämuseohanke, oikeammin Erä- ja luontokulttuurimuseohankkeen toteuttamispaikka ratkeaa tänä keväänä. 1978 perustettu kalastusmuseoyhdistys ry on kerännyt tasokkaan esine- ja valokuvakokoelman, jota ei aiemmin ole saatu museotoiminnan piiriin. Sijoituspaikaksi Oulu sopi hyvin, jos valinta osuu kohdilleen.
Kannustan Luovaa, Avointa, Vireää Oulua ja enenevässä määrin rohkeutta innovatiivisiin tuuliin perinteitä kunnioittaen, ikääntymistä ymmärtäen. Oulun parhaaksi ikään, sukupuoleen, rotuun katsomatta.
Minna Korolainen, kuntavaaliehdokas, SDP